Asunnon etsiminen

Miten haluat asua?


 

Kimppa-asuminen ja soluasuminen

Jos olet valmis jakamaan keittiön ja kylpyhuoneen muiden kanssa, saat asunnon yleensä edullisemmin kuin vuokraamalla kokonaan oman. Kimppa-asumisessa vuokrataan yhdessä koko asunto, kun taas soluasumisessa on kyse yhden huoneen vuokrauksesta kokonaisesta asunnosta. Asunnon voi vuokrata ystäväporukalla, mutta yhtä hyvin asuinkumppanit voivat olla toisilleen ennalta tuntemattomia.

Kimppa-asumisessa vuokrasopimuksen tekemiselle kannattaa uhrata hetki aikaa. Se miten yhteisasuminen järjestetään, vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi siihen, kuka vastaa asunnon vahingoittumisesta ja kenen vahingoksi yhden asukkaan vuokrarästit koituvat. Sopimuksen laadulla on merkitystä myös Kelalta saatavan opintotuen asumislisän määräytymiseen.

Lisätietoja

 

Alivuokraaminen

Alivuokrasuhteella tarkoitetaan vuokrasuhdetta, jossa enintään puolet asunnosta luovutetaan toisen käytettäväksi vastiketta vastaan. Vuokralainen saa ottaa alivuokralaisen ilman vuokranantajan lupaa, mikäli alivuokrauksesta ei aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa. Ryhtyessäsi alivuokralaiseksi pyri varmistamaan, että asunnon vuokraajalla on tähän oikeus.

Alivuokrasuhteessa päävuokralainen toimii vuokranantajana ja vastaa huoneiston omistajalle alivuokralaisensa tekemisistä, myös mahdollisista vahingoista.

Alivuokranantajan irtisanomisaika on kolme kuukautta, jos alivuokrasuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden, muussa tapauksessa yksi kuukausi. Alivuokralaisen irtisanoessa alivuokrasopimuksen irtisanomisaika on 14 päivää. Ilman irtisanomistakin alivuokrasuhde päättyy kuitenkin aina samana ajankohtana kuin alivuokranantajan vuokraoikeus.

Lisätietoja

 

Omaan kotiin vammasta huolimatta

Jokainen nuori varmasti odottaa hetkeä, jolloin pääsee muuttamaan omaan kotiin. Edessä on itsenäistyminen, tulevaisuus ja runsaasti uusia kokemuksia sekä uuden oppimista. Useinhan ensiasunnon valintaa ei tarvitse sen enempää miettiä, kunhan vuokraa vain omaan tilanteeseen sopivimman asunnon.

Liikuntavammaisen nuoren kohdalla miettimistä saattaa olla runsaasti: millainen asunto soveltuu tarpeisiini, mistä löydän esteettömän asunnon, miten apu järjestyy omaan kotiin?

Osalle riittää esteettömäksi suunniteltu asunto, jonne ei ole portaita, hissi löytyy talosta ja ovet ovat riittävän leveät. Lisäksi henkilökohtaista apua on mahdollista saada oman kunnan kautta. Näin vammainen nuori voi saada kotiin avustajan, joka auttaa tarpeen mukaan päivittäisissä toimissa, kuten pukeutumisessa, peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Avustaja on mahdollistamassa näin vammaisen nuoren arjen sujumisen ja itsenäisen elämän.

Asunnonmuutostöitä voi hakea oman kunnan vammaispalveluista, jolloin kunnan on korvattava vammasta tai sairaudesta johtuvat välttämättömät muutostarpeet. Näitä voivat olla esimerkiksi ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, sähköinen ovijärjestelmä.

 

Invalidiliiton Asumispalvelut

Invalidiliiton asumispalvelut (Validia asuminen) tarjoaa asumista ihmisille, joilla on asumiseen liittyviä erityistarpeita. Vammainen nuori, joka tarvitsee runsaasti apua asumisen tueksi (esimerkiksi ympärivuorokautinen apu), voi hakea asumaan Validian vammaispalveluyksikköön. Yksiköitä on ympäri Suomea, ja kaikissa näissä on varmistettu esteettömyys sekä toimivuus. Jokainen asukas saa omien tarpeidensa mukaista, yksilöllisesti suunniteltua tukea ja apua päivittäisiin toimiin, itsenäisyyden kunnioittamista unohtamatta.

Varmasti jokaiselle nuorelle, myös vammaiselle, löytyy toimiva asunto ja toimivat ratkaisut arjen sujumisen mahdollistamiseksi. Ole aktiivinen ja kerro reippaasti, mitä tarvitset, niin löytyy varmasti parhaat vaihtoehdot juuri sinulle! (Jenni Kuusela, nuorisotyön suunnittelija, Nuorisoyhteistyö Seitti.)

Lisätietoja

Olet tässä