Ajankohtaista

Asunnottomuustyötä on edelleen jäljellä – paljon!

Asunnottomuustyötä on edelleen jäljellä – paljon!

ARA julkaisi tänään 7.3. asunnottomuusselvityksen, jossa tarkastellaan asunnottomuutta tilastojen valossa. Viime vuonna raportista esiin nousi nuorten asunnottomuuden kasvu. Uudessa selvityksessä suurin muutos ei löydykään tilastoista vaan niiden takaa. Tänä vuonna Helsinki on panostanut asunnottomuustietojen keräämiseen ja tilastojen tiedot Helsingin osalta ovat nyt aiempaa tarkemmat. Laskentatavan kehittämisen takia helsinkiläisten asunnottomien määrät ovat tilastoissa huomattavasti aikaisempia vuosia matalammalla tasolla. Koska Suomen asunnottomista merkittävä osa sijoittuu Helsinkiin, vaikuttavat Helsingin muutokset koko Suomen asunnottomuustilastoihin. 

Vuoden 2018 tilastoissa asunnottomia on siis aiempaa vähemmän sekä Helsingissä että Suomessa ylipäänsä, mutta valitettavasti tilastoista ei voida vetää johtopäätöksiä asunnottomuuden kehityksestä. Asunnottomien määrän vähentyminen tilastoissa, johtuu siis tilastoinnin muutoksista, ei asunnottomuuden vähentymisestä. 

Muun maan osalta tilastoissa ei ole suuria muutoksia. Asunnottomuus yleisesti pysyi samalla tasolla, mutta esimerkiksi nuorten asunnottomuus laski hieman kaikkialla Jyväskylää ja Turkua lukuunottamatta. 

Entäs sitten se Helsinki? ARAn tilastoissa asunnottomia alle 25-vuotiaita nuoria oli Helsingissä 309 kappaletta ja heistä pitkäaikaissunnottomia oli 82. Laskentatavan kehittämisen ansiosta nyt varmuudella tiedetään, että tilastoihin lasketut nuoret todella olivat asunnottomia. Tiedämme varmuudella senkin, että tilastojen ulkopuolelle jää paljon nuoria – niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Kavereiden ja tuttujen luona väliaikaisesti tai pidempääkin majoittuvat ns. ”piiloasunnottomat” eivät usein ajattele olevansa asunnottomia, vaikka oma koti ja asunto puuttuisikin. Nuoret eivät myöskään hakeudu helposti asunnottomien palveluihin tiukassakaan tilanteessa. Lisäksi nopeasti vaihtuvat elämäntilanteet ja omatoimiset ratkaisut asumisongelmia kohdattaessa tekevät nuorten asunnottomuuden tilastoinnista vaikeaa.  

Helsinkiläisnuorten joukossa kysyntä kohtuuhintaiselle asumiselle on suuri. Pelkästään NAL:n asunnonhakujärjestelmässä oli maaliskuun alussa 1200 helsinkiläistä hakemusta. Hakijoista merkittävällä osalla asumistilanne on huolestuttava. 262 nuorta ilmoitti asunnon tarpeen syyksi asunnottomuuden ja 239:llä syy oli muuttouhka. Asuntotarjonnan riittämättömyys onkin tunnistettu tärkeimmäksi syyksi nuorten asunnottomuudelle.  

Kova kilpailu kiristyneillä asuntomarkkinoilla näkyy myös asunnottomien palveluissa. Vailla vakinaista asuntoa ry:n mukaan Helsingin asunnottomien palvelujärjestelmän tilanne on hälyttävä. Nuoria ja 30-vuotiaita on kadulla jatkuvasti enemmän ja hätämajoituksen ja päiväkeskuksen kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2017 alkaen. 

Hallitus asetti vuoden 2018 kehysriihessä tavoitteeksi asunnottomuuden puolittamisen. Poliittista tahtoa asunnottomuuden vähentämiseksi pitäisi siis löytyä ja toivottavasti nämä asiat pysyvät mielessä myös kiireisenä vaalikeväänä ja sen jälkeen, sillä pian edessä tärkeitä päätöksiä: asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma AUNE päättyy vuonna 2019 ja jatkosta ei vielä ole tarkkaa tietoa.  

Oikeus omaan kotiin ja asunnottomuus ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuskysymyksiä. Nämä oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niiden turvaamiseksi kaikille vaaditaan oikeita päätöksiä, määrätietoista työtä ja hyvin kohdennettuja resursseja”, pohtii NAL:n toiminnanjohtaja Ville Savilampi. 

Suomessa tehdään hyvin mahdollisesti maailman parasta asunnottomuustyötä. Jos asunnottomuus halutaan puolittaa, poistaa tai sitä halutaan vähentää jatkossakin, pitää töitä jatkaa ahkerasti entistäkin leveämmällä rintamalla. Onneksi tunnemme toimivat keinot tässä haasteellisessa tehtävässä. Nuorten tapauksessa avainasemassa ovat muun muassa kohtuuhintaisten asuntojen saatavuus, ongelmia ja häätöjä ennaltaehkäisevä asumisneuvonta ja asumisohjaus sekä nuorten taloudenhallinnan taitojen vahvistaminen. Olisi lisäksi tärkeää, että nuorten kanssa työskentelevien aikuisten taitoja asumisen asioista puhumiseen kehitetään edelleen. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Olet tässä